Elämme yhä visuaalisemmassa maailmassa. Facebook, Instagram, YouTube, Periscope, Snapchat ym. kommunikaatiokanavat yritysten sekä muiden sisällöntuottajien ja niiden kohderyhmien välillä perustuvat entistä enemmän kuviin, videioihin, musiikkiin ja tarinankerrontaan. Se tuo mukanaan lähes aina tekijänoikeudella suojattuja elementtejä. Osaatko sinä ostaa yrityksesi tai muun liiketoimintasi käyttöön sisältöjä, joihin liittyy muulle taholle kuuluvia oikeuksia?
Tekijänoikeuslaki tuottaa yksinoikeuksia teosten luojille sekä ns. lähioikeuksien haltijoille (kuten valokuvaajat, levy- ja elokuvayhtiöt sekä radio- ja TV-yhtiöt). Jotta yritys voi käyttää lailla suojattuja aineistoja esimerkiksi omassa markkinoinnissaan tai viestinnässään, on sen hankittava riittävät oikeudet ennen käytön aloittamista.
Sisällön hankinta kannattaa tehdä kirjallisella sopimuksella, jotta tarvittaessa on helppo todistaa kaupan ehdot. Listaan seuraavassa immateriaalioikeuksiin ja erityisesti tekijänoikeuksiin liittyviä teemoja, joista vähintään on syytä sopia suojattuja sisältöjä hankittaessa:
- Kenen vastuulla oikeuksien hankkiminen on?
- usein markkinointimateriaalien osalta mainostoimisto tai muu tuotantokumppani hankkii tarvittavat oikeudet markkinointiaineistossa käytettäviin sisältöihin
- ei ole sinänsä estettä sille, että mainostaja hankkii ne itse
- oikeudet hankkineen on ilmoitettava toiselle osapuolelle oikeudenhaltijan vaatimista rajoituksista; varsinkin, jos saatiin vähemmän mitä lähdettiin tavoittelemaan
- Mitä oikeuksia luovutetaan?
- kaikki luovutettavissa olevat oikeudet, esimerkiksi kaikki taloudelliset tekijänoikeudet
- määritellyt rajatut oikeudet, esimerkiksi oikeus käyttää Robinin biisiä yhden vuoden ajan Suomessa ostajan some-kanavissa
- Mitä ajallisia rajoituksia on?
- oikeus käyttää tietyn määräajan
- pysyvä oikeus käyttää rajoittamattoman ajan
- Mitä alueellisia rajoituksia on?
- oikeus käyttää Suomessa tai Pohjoismaissa jne.
- maailmanlaajuiset oikeudet
- digikäyttö – katsotaanko esim. suomenkielinen käyttö internetissä ja applikaatioissa käytöksi Suomessa
- Millaisia mediarajoituksia on?
- rajoittamaton oikeus valita, missä medioissa käytetään
- oikeus käyttää vain yksilöidyissä medioissa – esim. aikakauslehden osalta myös rinnakkainen digikäyttö muistettava sopia
- Saako teosta muuttaa?
- jos ei nimenomaisesti sovita, ei saa muuttaa
- esimerkiksi logojen osalta olennaisen tärkeää saada muuttaa myöhemmin
- Saako oikeuksia siirtää edelleen?
- jos ei nimenomaisesti sovita, ei saa siirtää edelleen
- esimerkiksi eri maiden tytäryhtiöiden käytettäväksi
- Miten oikeuksia voi laajentaa
- optio valmiiksi ensimmäiseen sopimukseen
- lisäkorvaus lisäoikeuksista; miten pitää toimia, jos haluaa käyttää optiota
Edellä olevan listan lisäksi sopimuksissa tulee käsitellä raha-asiat, luottamuksellisuus, vahingonkorvaukset ym. eli oheinen lista koskee nimenomaan sisällönostosopimuksen immateriaalioikeusosiota.
Juristin urallani ikäviä hetkiä sisällönoston osalta ovat olleet tilanteet, joissa yrityksen markkinointi- tai muu aineisto on jo tuotettu ja julkaisuvalmiina ja vasta siinä hetkellä havaitaan oikeuksien hankkimisen tarve, eikä oikeudenhaltija annakaan lupaansa sisältöjensä käyttöön kyseisessä kaupallisessa toiminnassa. Neuvoni on, että lupien saanti haluttuun ideaan liittyen kannattaa tarkistaa ensin, ennen kuin rahaa aletaan käyttää enempää suunnittelu- tai tuotantovaiheeseen.
Aiemmassa blogipostauksessani kuvapankkien kuvien käyttöön liittyen kerroin korkeimpaan oikeuteen asti edenneestä automainontaa koskeneesta kiistasta, jossa mainoskampanjan kuviin ei oltu hankittu tarvittavia käyttöoikeuksia.
Lupaviidakossa suunnistamista helpottavat oikeudenhaltijoita edustavat järjestöt, joilla on erinomaista infomateriaalia verkkopalveluissaan. Suosittelen tutustumaan vähintään seuraavien järjestöjen materiaaleihin, suluissa järjestön edustamat tahot:
- Gramex (esittävät taiteilijat ja äänitteiden tuottajat)
- Kopiosto (esittävät taiteilijat, tekijät ja kustantajat)
- Kuvasto (visuaalisen alan kuvataiteilijat)
- Sanasto (kirjallisuuden tekijät)
- Teosto (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja musiikinkustantajat)
Monet säännöllisesti ulkopuolista sisältöä käyttävät toimijat luovat itselleen yrityksen sisällönostopolitiikan ja sen pohjalta sopimusmallin, jolla eri sisältöjä ostetaan tekemällä vähäisiä muutoksia kunkin yksittäistapauksen tarpeiden perusteella. Samaan aikaan useilla sisältöjään jatkuvasti myyvillä on myös omat hyvät sopimuspohjansa. Näitä kahta sopimuspohjaa sovitetaan yhteen neuvottelupöydissä, jotta päästään yhteisymmärrykseen projektissa käytettävistä ehdoista.
Loppuun tuon esiin tekijänoikeussopimuksiin liittyvän lainmuutoksen, jolla tekijänoikeussopimusten ehtoja voidaan kohtuullistaa. Tekijänoikeuslain muutos vahvistettiin 10.3.2015 ja nykyään lain 29 § kuuluu:
”Jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemän sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta.
Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.
Sopimuksen ehtona pidetään myös oikeudenluovutuksesta sovittua korvausta.
Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslain 10 luvun 2 §:ssä.
Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:ssä.”
Tulen kirjoittamaan blogiini lähiaikoina oman tekstin kyseisestä lakimuutoksesta ja mitä se käytännössä tarkoittaa sisältöä ostettaessa ja myytäessä.