Suomen kuluttajansuojalaki muuttuu 1.10.2023, kun siihen tulee muun muassa laskulla maksamiseen liittyviä uudistuksia. Tässä kirjoituksessa avaan, millaisia muutoksia verkkokauppojen tulee tehdä laskutusprosessiinsa syyskuun loppuun mennessä eli tässä tekstissä käsittelen nimenomaan kuluttajaverkkokaupan laskuvaihtoehdon muutoksia, sekä poikkeustapausten listalta puhelinmyynnin poikkeusta.
Kuluttajansuojalain 6 luku koskee koti- ja etämyyntiä. Siihen säädettiin kokonaan uusi 12 c pykälä, joka kuuluu:
12 c § Kuluttajan henkilöllisyyden todentaminen ja todentamista koskevien tietojen säilyttäminen eräissä tapauksissa
Jos kuluttaja ostaessaan hyödykkeitä verkossa valitsee maksutavan, joka merkitsee maksunlykkäystä, kyseistä maksutapaa tarjoavan elinkeinonharjoittajan on todennettava kuluttajan henkilöllisyys maksutavan hyväksymisen yhteydessä käyttämällä tunnistusmenetelmää, joka täyttää vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain 8 §:ssä tarkoitetut sähköisen tunnistamisen järjestelmän vaatimukset tai maksupalvelulain 8 §:n 24 kohdassa ja 85 c §:n 4 momentissa tarkoitetut vahvan tunnistamisen vaatimukset.
Jos rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetusta laista ei muuta johdu, 1 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan on säilytettävä tiedot, joiden perusteella kuluttajan henkilöllisyys on todennettu, viiden vuoden ajan siitä, kun saatava on kokonaisuudessaan erääntynyt maksettavaksi. Sopimusta tai maksamista koskevan erimielisyyden synnyttyä todentamista koskevat tiedot on kuitenkin säilytettävä siihen saakka, kunnes asia on sovittu tai ratkaistu.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos:
1) kuluttajan valitsemaan maksutapaan sovelletaan 7 tai 7 a lukua taikka maksupalvelulakia;
2) kuluttaja sopimuksen mukaan maksaa kauppahinnan tavaran luovuttamisen yhteydessä;
3) sopimuksen mukainen palvelu suoritetaan muulla kuin etäviestimellä ja maksunlykkäyksen tarjoaa palvelun suorittaja itse; tai
4) kyse on hyödykkeen hankkimisesta puhelinmyynnissä.
***
Lakimuutosta edeltäneessä hallituksen esityksessä (HE 218/2022) lainsäätäjä perustelee muutosta mm. seuraavasti (sitaattiosiot):
“Henkilöllisyyden todentamisvelvollisuutta koskevien muutosten tarkoituksena on estää luotonottoon ja maksamiseen liittyviä väärinkäytöksiä.”
Kaikki lienevät samaa mieltä, että on sekä verkkokauppojen että niiden asiakkaiden etu estää maksamiseen liittyviä väärinkäytöksiä identiteettivarkauksien ja muiden rikollisten menettelyjen avulla.
“Asiakkaan puutteellisen tunnistamisen vuoksi näihin tilanteisiin on nykyisin liittynyt väärinkäytöksen riski. Kuluttajien henkilöllisyyden todentamismenetelmien tullessa luotettavammiksi mahdollisuus väärinkäytöksiin vähenee ja kuluttajansuoja paranee. Vaikka luotonantaja tai muu elinkeinonharjoittaja ei voisikaan esittää vaatimuksia kuluttajaa kohtaan oikeustoimen perusteella, jota kuluttaja ei ole tehnyt, rikoksen uhriksi joutuneelle kuluttajalle aiheutuu joka tapauksessa väärinkäytöstilanteista ylimääräistä vaivaa ja mahdollisesti myös turvattomuuden tunnetta. Uudistuksen rikollisuutta vähentävän vaikutuksen myötä uudistuksen oletetaan samalla vähentävän rikollisuudesta aiheutuvia haittoja.”
On ilahduttavaa nähdä lainsäätäjän nostavan myös uhrin asemaa ja kokemusta esiin uutta säännöstä laatiessaan. Suosittelen, että muutoksesta informoidessaan verkkokaupat tuovat viestinnässään esiin myös tätä näkökulmaa.
“Kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien näkökulmasta uudistuksen mahdollisena kielteisenä vaikutuksena voidaan pitää toisaalta sitä, että tunnistamisprosessi saattaa [vaikeuttaa – HE:stä puuttuu vahingossa tästä sana] erityisesti niiden kuluttajien asiointia verkossa, joille tämä on muutoinkin keskimääräistä haastavampaa ja jotka saattavat tarvita esimerkiksi avustajaa verkossa asioimiseen.”
Vaikka elämme voimakkaasti digitalisoituneessa yhteiskunnassa, tulee lainsäädännön lähtökohtaisesti mahdollistaa oikeustoimien suorittamisen myös muilla keinoilla kuin vain digitaalisilla tavoilla taikka muutoin huomioida erityisen tuen tarpeessa olevat ihmiset.
“Ostoprosessin monimutkaistuminen ja hidastuminen saattavat yleisesti vähentää halukkuutta tehdä arvoltaan vähäisempiä ostoksia verkossa, koska näissä tapauksissa ostokokemuksen sujuvuutta häiritsevät tekijät vaikuttavat kuluttajiin tyypillisesti enemmän. Vahvan tunnistamisen vaatimus kytkeytyy kuitenkin maksamiseen hyvin laajasti jo nykyisin maksupalvelulain perusteella, ja tästä näkökulmasta asiakkaan tunnistamisvelvollisuuden laajentamista niihin yksittäisiin maksutapoihin, joihin velvollisuus ei vielä nykyisin kytkeydy, ei voidakaan pitää periaatteellisesti kovin merkittävänä verkkoasiointia vaikeuttavana muutoksena.”
Lainsäätäjän tulkinta on, että olemme jo tottuneet vahvan tunnistamiseen niin monissa eri maksutilanteissa, ettei sen ulottaminen verkkokaupan laskuostoksiin enää ole niin olennainen muutos kuluttajien arkeen Suomessa.
“Pykälä koskee ehdotetun tilanteita, joissa kuluttaja ostaa hyödykkeitä verkossa. Hyödykkeiden ostaminen verkossa on ymmärrettävä laajasti. Sillä viitataan kaikenlaiseen sähköisessä ympäristössä harjoitettavaan etämyyntiin riippumatta siitä, tapahtuuko tämä mobiilisivuston vai muun verkkosivuston kautta taikka onko kyse esimerkiksi sosiaalisen median kautta hankittavasta hyödykkeestä tai tietyn sovelluksen sisällä tapahtuvasta ostosta. Myös maksutavan valitseminen on ymmärrettävä laajasti siten, että se kattaa myös tilanteet, joissa tarjolla on yksinomaan mahdollisuus maksaa hyödyke laskulla.”
Uusi tunnistamisvelvoite koskettaa laajasti kaikenlaista digitaalista etämyyntiä, ja myyjien tulee analysoida kaikki tarjoamansa ostokanavat läpi muutokseen valmistautuessaan.
“Selvyyden vuoksi voi todeta, että jos kyse on esimerkiksi verkon kautta tehtävästä jatkuvasta lehtitilauksesta, joka laskutetaan laskutusjaksoittain, riittävää on, että kuluttaja on tunnistettu säännöksessä tarkoitetulla tavalla siinä vaiheessa, kun tämä on valinnut maksutavaksi laskun kyseisen lehtitilauksen tehdessään. Kuluttajan tunnistaminen ei siis ole tarpeen enää siinä vaiheessa, kun ensimmäisen laskutusjakson päätyttyä tälle lähetetään saman sopimuksen perusteella uusi lasku.”
Tulkintavaikeuksien välttämiseksi lainsäätäjä on vahvistanut esimerkillä, että jatkuvissa, laskulla maksettavissa tilauksissa riittää uuden lain mukainen tunnistaminen tilausvaiheessa yhden kerran tehtynä.
“Tunnistamisvelvollisuus koskee sitä elinkeinonharjoittajaa, joka tarjoaa kuluttajalle kyseisen maksutavan. Tunnistamisvelvollisuus voi siis koskea tilanteesta riippuen esimerkiksi maksupalveluntarjoajaa taikka myyjää itse. Kuluttajan henkilöllisyyden voi sinänsä todentaa myyjän tai maksupalveluntarjoajan puolesta erillinen palveluntarjoaja, ja näin tyypillisesti onkin, mutta viimesijainen vastuu henkilöllisyyden asianmukaisesta todentamisesta säilyy näissäkin tapauksissa sillä, joka tarjoaa tunnistamista edellyttävää maksutapaa.”
Verkkokaupan käyttäessä maksamiseen yhteistyökumppaneita tulee arvioitavaksi, kenellä muuttuvan lainsäädännön tunnistamis- ja tietojen säilyttämisvastuu on ja miten se tulee huomioida verkkokaupan ja palveluntarjoajan välisessä sopimuksessa.
“Puhelinmyynnissä 1.1.2023 voimaan tulevan vahvistusmenettelyn johdosta voi nousta esiin kysymys siitä, tuleeko ehdotettu henkilöllisyyden todentamista koskeva säännös sovellettavaksi puhelinmyyntiin sen johdosta, että ostoprosessi joiltakin osin saattaa siirtyä verkkoon. Tämän johdosta momentin 4 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi nimenomaisesti siitä, että ehdotettua henkilöllisyyden todentamista koskevaa säännöstä ei sovelleta, kun kyse on hyödykkeen hankkimisesta puhelinmyynnissä. Elinkeinonharjoittajan ottaessa puhelimitse yhteyttä kuluttajaan ilman kuluttajan tekemää aloitetta riski siitä, että sopimusosapuoli ei ole kuluttaja itse, on hyvin vähäinen. Selvää on, että jos sopimus tehdään kokonaisuudessaan puhelimitse, esimerkiksi kun kuluttaja ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä elinkeinonharjoittajaan ja osapuolet tekevät puhelimessa sopimuksen hyödykkeen ostamisesta laskulla, kyse ei ole säännöksessä tarkoitetusta hyödykkeiden ostamisesta verkossa, ja ostotapahtuma rajautuu sillä perusteella säännöksen soveltamisen ulkopuolelle.”
Puhelinmyynti on rajattu laskuvaihtoehdon osalta uuden tunnistamisvelvollisuuden ulkopuolelle edellä kuvatuin perustein. Erilaisia tulkintaa edellyttäviä tilanteita tultaneen kuitenkin näkemään kaupantekoprosesseissa, missä yhdistyy puhelinmyyntiä, verkkoasiointia taikka esimerkiksi messuilla tai muissa tapahtumissa kasvokkain tapahtuva markkinointi ja tilaus. Pääasia näissä tulkintatilanteissa on pitää mielessä lainsäädännön tarkoitus: miten erilaisissa tilausyhdistelmissä minimoidaan väärinkäytösten riski ja laittomasti laskun ohjaaminen muulle henkilölle kuin tilauksen tehneelle.
***
Kuluttajansuojalakiin tulee muitakin 1.10.2023 voimaan astuvia muutoksia, eli tässä kirjoituksessa käsittelin ainoastaan laskulla maksamiseen liittyvää tunnistamisvelvollisuutta. Mikäli verkkokauppaprosessienne muokkaamisessa arkikielinen juridiikan tuki on hyödyksi, olen mielelläni apunanne (elina@elinakoivumaki.com / +358 40 555 35 79).
Olethan huomannut 4.10.2023 käynnistyvän kuluttajaliiketoiminnan juridiikan valmennusohjelman, jossa valmennan osallistujia ottamaan haltuun kaikki kuluttajamyynnin ja -markkinoinnin keskeiset juridiikan pelisäännöt neljässä tehokkaassa aamupäivässä? Perjantaihin 8.9.2023 mennessä ilmoittautuneille arvokas lisäetu kaupan päälle!
Lisäksi sinulla on mahdollisuus osallistua täällä MARKKINOINTIJURIDIIKKA-teokseni sekä 30 minuutin juridiikkasparraussession arvontaan toimimalla ohjeen mukaan viimeistään sunnuntaina 20.8.2023.
