Vastuullisuus ei ole enää pelkkä vapaaehtoinen valinta ja markkinointivaltti, vaan sitä ohjaa yhä laajaneva ja tiukempi lainsäädäntö. Vaikka monet uudet säädökset koskevat ensisijaisesti suuria yrityksiä, niiden vaikutukset heijastuvat väistämättä myös pk-yritysten toimintaan.
Yle uutisoi 14.2.2024: ”Enemmistö suomalaisista suuryrityksistä kertoo joutuneensa vaihtamaan alihankkijoitaan kiristyvien vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi, ilmenee OP-ryhmän Suuryritystutkimuksesta. Näin oli toiminut 56 % vastaajista. Yli 53 % vastanneista uskoo, että alihankkijoita tai toimittajia vaihdetaan lähitulevaisuudessa vastuullisuusvelvoitteiden takia. Yli 80 %:ssa vastanneista suuryrityksistä koetaan, että niillä on vastuullisuussitoumusten takia painetta tiukentaa tai uudistaa koko alihankintaketjuun liittyviä vaatimuksia.”
Yritysten arjessa vastuullisuussääntelyn kasvu tarkoittaa lisää työtä, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden kehittää toimintaa kestävämpään suuntaan ja vahvistaa kilpailuetua. Mitä muutokset konkreettisesti tarkoittavat ja miten niihin kannattaa varautua?
Vastuullisuussääntelyn laajeneminen – mitä se käytännössä tarkoittaa?
Viime vuosina vastuullisuuteen liittyvä sääntely on lisääntynyt sekä EU:n että Suomen kansallisella tasolla, koskien niin ympäristöasioita, sosiaalista vastuuta kuin hyvää hallintotapaa. Lisäksi valvontaviranomaisten rooli on korostunut: esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) sekä Tukes valvovat entistä tarkemmin vastuullisuussääntelyn noudattamista.
Yrityksille tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että niiden on:
- tunnettava toimintaansa koskeva lainsäädäntö, viranomaismääräykset, itsesääntely sekä niiden muutokset
- nimettävä vastuuhenkilö(t) vastuullisuusasioiden hoitamiseen
- dokumentoitava vastuullisuustoimenpiteitä ja seurattava niiden vaikuttavuutta
- sisällytettävä vastuullisuusnäkökulma sopimuksiin, kuten asiakas- ja alihankintasopimuksiin
Mitä juridisia seuraamuksia on vastuullisuussääntelyn laiminlyönnistä?
Lisääntyvä sääntely tuo mukanaan myös kasvavia juridisia riskejä. Mikäli yritys ei ole tietoinen vastuullisuussääntelyn vaatimuksista tai ei noudata niitä, voi se kohdata esimerkiksi:
- valvontaviranomaisprosesseja ja seuraamuksia
- liiketoimintamahdollisuuksien menettämistä, kun vastuullisuutta painottavat sopimuskumppanit kääntyvät vastuullisuusasiat huolellisemmin hoitavien kilpailijoiden puoleen
- mainevahinkoja, jotka voivat vaikuttaa myös yrityksen asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin sekä työnantajamielikuvaan
EU-direktiivien vaikutus eri kokoluokan yrityksiin
Osaa vastuullisuuteen liittyvistä uusista EU-direktiiveistä, kuten tulevaa yritysvastuudirektiiviä (CSDDD), sovelletaan vain suuryrityksiin, jotka ylittävät tietyn kokoluokan (satoja työntekijöitä, kymmenien tai satojen miljoonien liikevaihto). Tästä huolimatta vastaavat vaatimukset käytännössä ”valuvat” koskettamaan myös pienempiä yrityksiä alihankintaketjujen kautta.
Suuryritykset edellyttävät yhä useammin yhteistyökumppaneiltaan ja toimittajiltaan samanlaisten vastuullisuusperiaatteiden ja -standardien noudattamista kuin mihin lainsäädäntö niitä suoraan velvoittaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ISO-sertifikaattien hankkimista tai dokumentaatiota ympäristönäkökulmien sekä työolojen huomioimisesta. Alihankintaketjujen toimijoiden on välttämätöntä olla perillä tilaaja-asiakkaidensa vastuullisuussääntelyn vaatimuksista, vaikka lainsäädännön nimenomaiset velvoitteet suoraan eivät niitä juridisesti koskisikaan.
Mitä keskeisiä lakeja ja muuta sääntelyä vastuullisuuteen liittyen on hyvä tuntea?
Vastuullisuutta on säännelty jo vuosikymmenten ajan markkinointia koskevissa yleissäädöksissä, mitä sovelletaan kaikkiin elinkeinonharjoittajiin koosta riippumatta. Markkinoinnissa esitettyjä vastuullisuusväittämiä on arvioitu jo pitkään mm. seuraavien säädösten perusteella:
kuluttajansuojalaki (B2C-segmentissä)
laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (B2B-segmentissä)
kansainvälisen kauppakamarin eli ICC:n globaalit Markkinointisäännöt (B2C- ja B2B-segmenteissä)
EU:sta on tullut ja tulossa useita nimenomaisia vastuullisuuteen liittyviä uusia säädöksiä, kuten:
CSRD kestävyysraportointidirektiivi
pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi
Muita vastuullisuusvelvoitteita sisältäviä säädöksiä erilaisille toimialoille tai rajatumman aiheen parissa ovat esim.:
laki tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista
RoHS-direktiivi (vaarallisten aineiden käyttö sähkö- ja elektroniikkalaitteissa)
CLP-asetus (kemikaalien aiheuttamien vaarojen ilmoittamisvelvollisuus)
Lisäksi vastuullisuuteen liittyy useita ei-sitovia tavoiteohjelmia, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden Agenda 2030.
Mitä konkreettisia askelia voi ottaa kohti vastuullisempaa ja säädökset huomioivaa toimintaa?
- Luo vastuullisuusstrategia: Aloita kartoittamalla oman toiminnan vastuullisuusriskit ja -mahdollisuudet.
- Nimeä vastuuhenkilö(t): Varmista, että vastuullisuusasioiden hoitamiseen on nimetty osaava henkilö tai tiimi, ja että mm. uutta sääntelyä ja oikeuskäytäntöä seurataan aktiivisesti.
- Kehitä prosesseja: Arjen toimintamallien on mahdollistettava vastuullisuussääntelyn tehokas tunnistaminen ja noudattaminen. Päivitä sopimuspohjat huomioimaan vastuullisuusvaatimukset.
- Kouluta henkilöstöä: Varmista, että koko organisaatio ymmärtää vastuullisuuden merkityksen ja sen tuomat juridiset velvoitteet läpi liiketoimintojenne osa-alueiden.
- Seuraa ja raportoi: Varmista, että vastuullisuussääntelyn noudattamista arvioidaan säännöllisesti ja tuloksista viestitään avoimesti sekä yrityksen sisällä että sen sidosryhmille, kuten asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.
Lisääntyvä vastuullisuussääntely ei ole vain haaste, vaan myös mahdollisuus. Yritykset, jotka ottavat vastuullisuuden osaksi strategiaansa, voivat parantaa mainettaan, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja -pysyvyyttä kasvattaa rahoituksen saamisen mahdollisuuksia sekä varmistaa kilpailukykynsä tulevaisuudessa.
Onko yrityksenne valmis vastaamaan vastuullisuuden vaatimuksiin? Nyt on oikea hetki toimia.
